”Ei!” Dorotea kiljaisi herättäen Sallan,
joka tuli huoneestaan tukka ihan hillittömän sekaisin, kuin Sallan ja Paulin
makuuhuoneessa olisi riehunut hurrikaani ja muutaman sataa lintua olisi tehnyt
pesänsä sinne. Kun tytöt katsoivat Sallan taakse, he huomasivat, että
makuuhuoneessa riehui hurrikaani. Tosin, kun katsoi tarkemmin niin se olikin
vain Paul. Hän ei ilmeisesti pitänyt siitä että hänet herätettiin.
”Olkaa hiljaa, nyt on yö herranen aika
sentään!”
”Olipa kerran ilkeä rotanpoikanen”, Paul
aloitti, ”ja hän oli yleensä hyvin rauhallinen. Öisin hän kuitenkin menetti
tyyneytensä ja muuttui kamalan villiksi ja äänekkääksi. Kukaan ei pystynyt
nukkumaan heidän seurassaan, joten hän menetti kaikki ystävänsä.
Rotanpoikasesta tuli surullinen ja hän päätti olla äänekäs ja villi koko ajan,
päivällä ja yöllä. Lopulta hänet häädettiin kotimaastaan ja kaikista maista
missä hän ikinä kävikään.”
Paul katsoi merkitsevästi kaksosia, jotka
seisoivat hölmistyneinä hänen edessään.
”Tämä on teidänkin kohtalonne jos jatkatte
samaan malliin”, Paul sanoi ja heristi sormeaan. Salla hänen vierellään
haukotteli leveästi, niin että hampaat ja ikenet näkyivät.
”Tukkikaapa nyt turpanne niin me voimme
nukkua”, hän sanoi ja veti Paulin mukanaan nukkumaan. He laittoivat oven
tiukasti kiinni.
-KIRJASTA MAAGISET KAKSOSET
